Muistan omasta lapsuudestani, kuinka äidin ja pikkusiskon kanssa leivottiin ja tehtiin ruokaa. Äiti antoi oman puuhan mitä sai tehdä ja sitten autettiin äitiä touhussamme. Silloin 1980-luvun lopulla ennen omakotitaloon muuttoa asuttiin siinä Oulun Heinäpäässä korkeassa harmaassa kerrostalossa, jossa oli punaiset parvekkeet ja ehta 1970-luvun keittiö tummanvihreine kaapistoineen. Keittiön ikkunassa oli mielestäni jo silloin ihanat Tampellan paksua puuvillaa olevat ruskeasävyiset verhot, joissa oli taloja ja suuria sateenkaaria. Saispa jostain nyt ne verhot oman keittiön ikkunaan. :)
Katsoin usein keittiön ikkunasta toiselle puolelle kaupunkia ainakin Intiön vanhalle keltaiselle vesitornille ja keskustan kirkolle asti. Ne rakennukset minä muistan panneeni aina merkille, mutta tietysti sieltä ikkunasta näkyi paljon muutakin. Viidennestä kerroksesta näki maisemia aika hyvin tähystellä. Kaupunki näytti tosi suurelta sellaisen noin 5-6-vuotiaan lapsen silmissä.
Me leivottiin pullaa muistaakseni aika usein. Äiti selitti mitä tehhään ja sitte vähän jännässä katottiin mitä seuraavaksi tapahtui. Leipominen oli tosi kivaa ja siitä tuli semmoinen turvaisa ja hyvä olla. Taikinaa piti tietysti saada maistella aina ja käytiin me siskon kanssa aina taikinavarkaissakin. Tiskaaminen oli myös tosi mukavaa silloin pienenä äitin apuna. Nämä muistot ovat vieläkin minulla ja se tunne ja tunnelma mikä silloin oli, tulvahtaa niistä muistoista. Ja se äidin läsnäolo.
Minä haluan olla semmoinen pullantuoksuinen äiti minun tytölle (ja muillekin lapsilleni, jos saamme niitä lisää :) ). Lapselle on tärkeää saada olla osana niitä aivan arkisia juttuja ja tehdä askareita vanhempien kanssa yhdessä. Ei ole hyvä niin, että lapselle tulee kaikki heti valmiina ja että lapsi laitettaisiin katsomaan vaikka telkkaria kun ajatellaan että tulee sotkua tai ylimääräistä häsellystä. Tietenkin kaikelle on aikansa ja paikkansa, mutta noin periaatteessa ajattelen näin. Vauva viihtyi mainiosti mukana kun leivottiin. Tohkeissaan katsoi ja jutteli. Tarkasteli desin mittaa ja istuskeli tuolissaan kuunnellen mitä äiti kertoi. :)
Tänään leivottiin mokkapaloja. :) Äitille terkkuja, ny ois herkkuja täällä! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti